KOULUTUKSEN, ARVIOINNIN JA OPPIMISEN TUTKIMUSKESKUS

RESEARCH CENTRE FOR EDUCATION, ASSESSMENT AND LEARNING

REAL

Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimuskeskus (REAL) toteuttaa laajoja koulutuksen arviointitutkimuksia keskittyen erityisesti oppimaan oppimiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen. Tutkimuskeskuksen tavoitteena on edistää tieteellistä tietoa koulutuksen arvioinnin eri alueilla ja kouluttaa koulutuksen arvioinnin asiantuntijoita. REAL koostuu Tampereen ja Helsingin yliopistoissa työskentelevistä tutkijoista, ja se tekee tiivistä yhteistyötä muiden yliopistojen kanssa.

Tavoitteet

Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimuskeskus REALin yleisenä tavoitteena on usein käytännön tarpeiden varaan rakentuneiden koulutuksen arviointitutkimusten tieteellisen ja menetelmällisen laadun kehittäminen ja tulevaisuuden arviointitutkijoiden kouluttaminen yhteiskuntamme tarpeisiin. Sisällöllisesti tutkimuskeskuksen teemat keskittyvät erityisesti laaja-alaisen osaamisen (esim. oppimaan oppiminen ja ajattelun taidot) mittaamiseen ja harjoittamiseen sähköisen arvioinnin mahdollistamia innovatiivisia teknologisia ratkaisuja hyödyntäen. Lisäksi tutkitaan järjestelmätasolla oppimisen ja koulunkäynnin tukijärjestelyitä. Eri tutkimusteemoja yhdistää pyrkimys koulutuksellisen tasa-arvon varmistamiseen kehittämällä eritasoisia palautejärjestelmiä yksittäisistä oppilaista koulutuksen järjestäjiin ja koulutuspoliittisiin päättäjiin.

Teoreettiset lähtökohdat ja menetelmävalinnat

Teoreettisilta lähtökohdiltaan REAL asettuu kasvatuspsykologiseen tutkimusperinteeseen yhdistäen kuitenkin koulutussosiologisia ja erityispedagogisia näkökohtia pyrkimykseensä ymmärtää oppimisen kehitystä koulukontekstissa. Menetelmällisesti tutkimuskeskuksessa keskitytään isojen kvantitatiivisten arviointi-, tilasto- ja rekisteriaineistojen analysointiin erityisesti rakenneyhtälömallinnuksen ja monitasomallinnuksen eri sovellusten avulla. REALissa mallinnetaan myös tietokonepohjaisen arvioinnin yhteydessä tallentuvia lokitietoja ja pyritään sitä kautta ymmärtämään tilannesidonnaisten tekijöiden yhteyttä koulutuksellisen tasa-arvon ongelmina näyttäytyviin ilmiöihin (esim. isot sukupuolierot oppimistuloksissa).