HyMy-hanke

Suomalainen varhaiskasvatusala kohtaa tällä hetkellä lukuisia haasteita, jotka liittyvät muun muassa henkilöstön vaihtuvuuteen ja työn kuormittavuuteen. Aiemmissa tutkimuksissa näiden tekijöiden on havaittu olevan yhteydessä varhaiskasvatuksen työntekijöiden tarjoamaan varhaiskasvatuksen laatuun. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti työyhteisön ilmapiiriin ja vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä, joiden yhteyksiä hyvinvointiin ja varhaiskasvatuksen laatuun selvitetään. Hyvinvointia opetus- ja kasvatusalalla on tutkittu paljon, mutta tutkimus varhaiskasvatuksen kontekstissa on vähäistä, eikä se juurikaan ole aiemmin huomioinut koko yhteisön hyvinvointia mukaan lukien lapset.

Henkilöstön hyvinvointi ja myötätunto varhaiskasvatuksessa -tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää, miten varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointi ja työyhteisön ilmapiiri heijastuvat vuorovaikutuksen laatuun henkilöstön ja lasten välillä. Tutkimuksessa selvitetään erilaisia vuorovaikutuksen laatuun ja työyhteisön vuorovaikutuskulttuuriin liittyviä profiileja, joiden avulla pyrkimyksenä on ymmärtää laajemmin koko yhteisön myötätuntokulttuurin rakentumista. Tarkoituksena on mallintaa konkreettisia tekoja ja hyviä käytäntöjä, jotka tukevat aikuisten ja lasten hyvinvoivaa yhteisöä.

Tutkimuksen aineisto kerätään päiväkotimuotoisessa kunnallisessa ja yksityisessä varhaiskasvatuksessa 0–6-vuotiaiden lasten ryhmissä. Tutkimushankkeen aineisto koostuu kolmesta erilaisesta aineistosta, jotka täydentävät toisiaan ja lisäävät ymmärrystä päiväkodin aikuisten työhyvinvoinnin yhteyksistä myötätuntokulttuuriin ja vuorovaikutuksen laatuun lapsiryhmissä. Ensinnäkin aineistoa henkilöstön ja lasten välisestä vuorovaikutuksesta kerätään Classroom Assessment Scoring System (CLASS) -havainnointimenetelmällä. Toiseksi aineistoa kerätään eläytymismenetelmää käyttäen, mikä kuvaa henkilöstön ja johtajien näkemyksiä varhaiskasvatusalan työhyvinvoinnista ja yhteisön vuorovaikutusilmapiiristä. Kolmanneksi havainnointiaineiston keräämiseen käytetään tutkimusstrategiana varjostamista, jossa tarkoituksena on tutkia syvällisesti myötätuntokulttuurin ilmiökokonaisuutta. Havainnointiaineistoa täydennetään henkilöstön toiminnan reflektointiin perustuvien haastatteluiden avulla. Lisäksi aineistoa kerätään kyselyllä, joka koskee työhyvinvointia ja vuorovaikutusta. Tutkimusaineistot analysoidaan määrällisiä ja laadullisia analyysimenetelmiä hyödyntäen.

Tutkimuksen tulosten ja johtopäätösten avulla mallinnetaan konkreettisia tekoja ja hyviä käytäntöjä, jotka tukevat aikuisten ja lasten hyvinvoivaa yhteisöä. Hankkeessa tuotetaan tietoa siitä, millaisia rakenteita ja konkreettisia käytäntöjä tarvitaan, jotta myötätunto ja myötätuntoinen tapa kohdata toiset, olisi läsnä päivittäin päiväkodin arjessa. Tällä tavoitteella on laajempi yhteiskunnallinen merkitys, sillä elämme sellaista globaalien haasteiden aikaa, jolloin ihmisen kyky myötätuntoon on välttämättömältä näiden haasteiden ratkaisemisessa. Tutkimus- ja kehittämishanke on onnistunut, jos tutkimukseen osallistuneissa päiväkodeissa osataan sen päätyttyä reflektoiden kiinnittää huomiota vuorovaikutuksen myönteisiin piirteisiin päivittäisissä tilanteissa, ja jos myötätuntoteot alkavat juurtua osaksi päiväkotiyhteisön arkea sekä yhteistä ja jaettua arvopohjaa.

Tutkimushankkeen johtajana ja vastuullisena tutkijana toimii apulaisprofessori Mari Saha. Tutkimusryhmään kuuluvat yliopistotutkija, dosentti Jenni Salminen sekä väitöskirjatutkijat Linda Nurhonen ja Sivi Harkoma.