Digitalisaatio peruskoulussa etenee pienin askelin
Osaamistulosten heikkenemisestä on toisinaan syytetty digitaalisten laitteiden tuloa kouluihin. Tutkimus osoittaa, että digilaitteet eivät selitä oppimistulosten laskua, vaan teknologiaa käytetään kouluissa erityisesti eriyttämisen välineenä.
Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteystyönä toteutetussa Digitalisaation vaikutus oppimistilanteisiin, oppimiseen ja oppimistuloksiin DigiVOO-tutkimuksessa tarkasteltiin digitalisaation vaikutusta oppimiseen, oppimistilanteisiin ja -tuloksiin.
Tutkimusta varten kerättiin valtakunnallinen pitkittäisaineisto 7.-9. luokkalaisilta 83 koulusta eri puolilta Suomea vuosina 2021 ja 2022. Lisäksi hyödynnettiin kyselyaineistoja ja havainnointi- ja haastatteluaineistoja, sekä aiemmissa tutkimuksissa kerättyjä aineistoja.
Erityisesti heikommin suoriutuvat oppilaat kertoivat käyttävänsä paljon digitaalista teknologiaa
Suomalaisnuorten osaamistulosten heikkenemisen syyksi on ajoittain epäilty digitaalisten laitteiden tuloa kouluihin. Digitaalisten laitteiden käyttö ei kuitenkaan tutkimuksen mukaan heikentänyt oppilaiden oppimistuloksia ongelmanratkaisutehtävissä eikä matemaattisen ajattelun tehtävissä, vaan kyse oli digitaalisen teknologian kohdentamisesta oppimisessaan erilaisia haasteita kokeville oppilaille.
Oppimisen ja koulunkäynnin tukea saavat, ulkomaalaistaustaiset ja heikommin menestyvät oppilaat kertoivat käyttävänsä digitaalista teknologiaa koulussa useammin kuin muut oppilaat.
– Tuloksien perusteella voidaan ajatella, että digitaalisuutta hyödynnetään eriyttäessä opetusta tukea saaville ja oppilaille, jotka eivät puhu koulun opetuskieltä kotikielenään, sanoo professori Mari-Pauliina Vainikainen Tampereen yliopistosta.
Digitaalista teknologiaa käytettiin kouluissa harvoin
Opettajat kertoivat hyödyntävänsä digitaalista teknologiaa opetuksessaan erittäin vähän. Perustaitoja vaativaa digitaalista teknologiaa, esimerkiksi oppimispelejä, hyödynnettiin opetuksessa vain noin kerran kuussa.
Digitaalisin välinein toteutetut oppitunnit olivat yleensä opettajan valmiiksi suunnittelemia, ja oppiminen kohdistui enimmäkseen tiedon kertaamiseen. Oppilaat olivat harvoin aktiivisia toimijoita digitaalisten välineiden hyödyntämisessä oppitunnilla.
– Digiloikan loppuun saattaminen vaatisi opettajien omien digitaitojen tukemista, toimivien käytäntöjen aktiivista jakamista ja lisää tutkimusta digitaalisen teknologian käyttöönoton ja käytön mahdollisuuksista, toteaa professori Risto Hotulainen Helsingin yliopistosta.
Digitaalisuus voi lisätä motivaatiota
Oppituntihavainnointien perusteella digitaalisia laitteita ja ympäristöjä hyödyntävät oppimistilanteet eivät poikenneet merkittävästi ilman digitaalisia laitteita toteutetuista tilanteista.
Oppitunnin toteuttaminen digitaalisesti vaikutti kuitenkin pääosin myönteisesti oppituntikohtaiseen ryhmädynamiikkaan ja oppilaiden motivaatioon tunnilla.
Oppitunnin digitaalisuus lisäsi oppitunnin kiinnostavuutta matematiikan oppiaineessa, äidinkielen oppiaineessa tunnin digitaalisuus lisäsi oppilaiden yrittämistä.
– Esimerkiksi matemaattisen ajattelun kehittymisen tukeminen on mahdollista kehittämällä oppilaan osaamiseen sopeutuvia tehtäväympäristöjä, joissa oppilaan on mahdollista seurata edistymistään ja tarkistaa ratkaisemansa tehtävät. Mitä useammin oppilaat tarkistivat ratkaisujaan, sitä voimakkaammin matemaattinen ajattelu kehittyi lukuvuoden aikana, kertoo yliopistonlehtori Sanna Oinas Turun yliopistosta.
— Digitaalisuus mahdollistaa oppimisen eriyttämisen uudella tavalla. Tulevaisuudessa olisikin tärkeää keskittyä erilaisten ajattelua tukevien digitaalisen ympäristöjen kehittämiseen siten, että ne tarjoavat sopivia haasteita esimerkiksi eri tahtiin oppiville oppilaille.
– Digitaalisuudella voidaan myös lisätä oppilaiden välistä myönteistä yhteistyötä ja kuulumisen tunnetta. Siksi oppilaiden digitaalisen teknologian peruskäytön taitojen kehittäminen ja niiden yhteyden ymmärtäminen oppilaiden sosiaalisen inkluusion vahvistajana on tärkeää, kun pohditaan millaisia digitaalisia taitoja oppilaat tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa.
Hankkeen ensitulosraportti julkaistiin 6.2.2023 klo 12.00-14.00 Helsingin yliopiston Athena-rakennuksen salissa 107 (Siltavuorenpenger 3A). Julkaisutilaisuuden tallenne on katsottavissa täältä: https://youtu.be/oCDTC4P_bQk
Varsinainen tutkimusraportti ilmestyy myöhemmin vertaisarvioinnin jälkeen.
Yhteyshenkilöt
Sanna Oinas, yliopistonlehtori, Turun yliopisto
sanna.oinas@utu.fi
+358 50 340 5573
Mari-Pauliina Vainikainen, professori, Tampereen yliopisto
mari-pauliina.vainikainen@tuni.fi
+358 50 437 7303
Risto Hotulainen, professori, Helsingin yliopisto
risto.hotulainen@helsinki.fi
+358 50 520 1664