Oppimaan oppimisen arviointitutkimus 2024

Oppimaan oppimisen tutkimusperinteessä oppilaiden osaamista ja asenteita on tutkittu valtakunnallisella otoksella 1990-luvulta lähtien, ja vuodesta 2001 alkaen pääosin samoilla mittareilla. Peruskoululaisten oppimistuloksissa havaittiin lasku ensimmäisen kerran vuonna 2012, eikä tälle laskulle ole löydetty yksiselitteistä syytä. Tässä tutkimuksessa monitahoista ilmiötä tutkittiin selvittämällä, millaisia yhdeksäsluokkalaisten osaamisen taso ja koulunkäyntiä koskevat asenteet ovat keväällä 2024, ja millaisia muutoksia niissä on tapahtunut vuosiin 2001, 2012 ja 2017 verrattuna.

Oppilaiden (N = 6738) osaamista mitattiin erilaisilla matemaattista ajattelua, luetun ymmärtämistä ja ongelmanratkaisukykyä mittaavilla tehtävillä, joissa suoriutumista verrattiin myös oppilaan matematiikan ja äidinkielen päättöarvosanoihin. Koulua ja oppimista koskevia asenteita taas selvitettiin kyselyillä, joiden avulla tutkittiin, selittävätkö oppimistulosten laskua osaltaan muutokset koulua ja oppimista koskevissa asenteissa. Lisäotoksen oppilailla (N = 2012) testattiin lisäksi uusia tehtävätyyppejä.

Oppimistulosten laskun syiksi on julkisissa keskusteluissa arveltu muun muassa isommissa kaupungeissa havaittu koulujen eriytyminen, oppilaiden erilaiset taustat ja koulunkäynnin tuen järjestelyt. Näitä näkökulmia eli koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista tarkasteltiin tutkimalla, selittääkö oppilaan koulu tai luokka osaamisessa ja asenteissa mahdollisesti havaittavaa vaihtelua. Samalla tutkittiin sukupuolieroja sekä sitä, miten äidin koulutus, tehostetun ja erityisen tuen piiriin kuuluminen tai maahanmuuttotaustaisuus selittävät osaamistulosten ja asenteiden vaihtelua. Lisäksi tarkasteltiin luokan ja painotetun opetuksen merkitystä erojen selittäjänä.

Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli ymmärtää, mitkä tekijät koulussa vaikuttavat oppimaan oppimiseen ja miten nämä tekijät vaihtelevat koulujen välillä. Opettajilla tiedetään olevan keskeinen rooli oppimisen ja asenteiden tukemisessa, ja nyt selvitettiin palautteen lisäksi myös muiden koulutason tekijöiden vaikutusta oppilaiden oppimiseen. Tavoitteena onkin luoda Suomen kontekstiin sijoittuva malli, joka selittää koulujen vaikutusta oppilaiden oppimaan oppimisen tuloksiin ja tarjoaa siten viitekehyksen tutkimusperustaiseen koulun kehittämiseen. Tutkimuksessa opettajat (pääotos N = 939, lisäotos N = 356) vastasivat kyselyyn, jolla kartoitettiin mm. koulun yhteisiä käytäntöjä, koettua kuormitusta, henkilökunnan välistä luottamusta ja opettajan palautteen antamisen ja opettamisen käytäntöjä. Rehtorien (N = 86) kyselyssä taas kysyttiin koulun resursseista ja toimintaedellytyksistä sekä johtamisesta.

Tutkimus on kolmevuotinen. Se toteutettiin valtakunnallisesti kattavana otoksena, eli arviointitutkimukseen vastasivat 9. luokan oppilaat, yläkoulun opettajat ja rehtorit yhteensä 124 koulusta ympäri Suomen. Aineisto kerättiin keväällä 2024.

Tutkimuksen tulokset on raportoitu ensitulosraportissa: Valtakunnallinen oppimaan oppimisen arviointi 2024 - Ensituloksia

Laajemmin tuloksia käsitellään vertaisarvioiduista artikkeleista koostuvassa teoksessa, joka julkaistaan vuonna 2026. Tutkimuksessa kerätty aineisto kuvataan ja soveltuvin osin myös julkaistaan Tietoarkistossa jatkotutkimuskäyttöä varten.

Tutkimuksen tietosuojaan voit tutustua tästä. Oppilaan tietosuojailmoitukseen voit tutustua tästä.

Dataskyddsanmälan för forskningen hittar du här.