Valtakunnallinen arviointitutkimus osoittaa 9.-luokkalaisten osaamisen laskeneen ja asenteiden muuttuneen kielteisemmiksi

Oppilaiden osaaminen on laskenut ja suhtautuminen kouluun on muuttunut huomattavan paljon kielteisemmäksi. Samaan aikaan usko sattumaan koulumenestystä selittävänä tekijänä on vahvistunut, selviää valtakunnallisesta Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston toteuttamasta oppimaan oppimisen arvioinnin tutkimuksesta.

Tuoreessa oppimaan oppimisen arvioinnin ensitulosraportissa tarkastellaan, miten yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden osoittama osaaminen ja koulunkäyntiin liittyvät uskomukset ovat muuttuneet vuodesta 2001 alkaen.

Vuoden 2024 arviointitulosten mukaan sekä oppilaiden osoittama osaaminen että oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät uskomukset ovat muuttuneet huomattavan paljon kielteisemmiksi, kun verrataan ensimmäiseen arviointiajankohtaan (2001) ja viimeisimpään vastaavaan arviointiin (2017).

Lisäksi oppilaiden uskomuksissa on vuosien 2017 ja 2024 välillä tapahtunut selkeä rakenteellinen muutos: oppilaiden suhtautuminen kouluun on heikentynyt huomattavan paljon, ja samaan aikaan usko sattumaan koulumenestystä selittävänä tekijänä on vahvistunut. Professori Mari-Pauliina Vainikaisen mukaan havaitut muutokset ovat olleet hyvin samansuuntaisia kaikissa osallistuneissa kouluissa sekä sukupuolen tai sosioekonomisen taustan mukaisissa ryhmissä. ”Sattumausko on kuitenkin vahvistunut pojilla hieman enemmän kuin tytöillä”, hän tarkentaa.

Vainikainen kertoo, että koulujen väliset erot ovat olleet Suomessa ennenkin valtakunnallisella tasolla hyvin pieniä, ja ne ovat pysyneet suunnilleen samansuuruisina kuin vuonna 2017. Luokkien väliset erot ovat hieman suurempia kuin koulujen väliset erot, mutta tutkimuksen mukaan ne ovat nyt jopa hieman pienentyneet vuoteen 2017 verrattuna.

Osa oppilaista välittää koulunkäynnistä ja opittavista asioista aiempaa vähemmän

Tutkimushankkeen tulokset osoittavat myös, että moni koulussa heikosti menestyvä oppilas ei sitoudu kunnolla arviointitehtävien tekemiseen, sillä ne eivät liity suoraan koulutyöhön.

Tutkijoiden mukaan oppilaiden uskomusrakenteiden muutokset viittaavat siihen, että ainakin osalla oppilaista näin tapahtuu koulutyössä yleisemminkin eikä moni oppilas koe koulunkäyntiä ja koulussa opittavia asioita yhtä tärkeäksi kuin samojen koulujen oppilaat aikaisempina vuosina.

“Osaamistason kohottamiseen tähtäävissä toimenpiteissä on siis tärkeä ottaa huomioon myös oppilaiden asenteisiin, uskomuksiin sekä koulun ilmapiiriin ja toimintakulttuuriin vaikuttaminen”, Vainikainen sanoo.

Osaamisen ja uskomusten muutokset kytkeytyvät laajoihin yhteiskunnallisiin ilmiöihin

Tutkijoiden mukaan oppilaiden osoittaman osaamisen lasku ja koulunkäyntiin liittyvien uskomusten heikentyminen johtuu todennäköisesti useista eri tekijöistä.

Kahden viimeisen arviointikierroksen välillä on ollut koronapandemia. Lisäksi Ukrainan sota on osalla nuorista saattanut vahvistaa kokemuksia maailman ennakoimattomuudesta. Nämä yhdessä voivat aiheuttaa nuorissa tunnetta hallinnan menettämisestä.

Vainikaisen mukaan koulun arjessa olisikin tärkeä pyrkiä ylläpitämään turvallista ja rauhallista oppimisilmapiiriä, jossa kaikilla oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa omaan oppimiseensa ja koulumenestykseensä. Oppimistulosten lasku on kuitenkin laaja yhteiskunnallinen ilmiö, johon koulu ei voi yksin vastata. Haaste on ratkaistava eri hallinnonalojen yhteistyöllä.

Valtakunnallinen oppimaan oppimisen arviointi 2024 – Ensituloksia -tutkimusraporttiin pääset tutustumaan täältä.

Lisätietoja hankkeesta ja sen tuloksista antaa

Mari-Pauliina Vainikainen
Professori
Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimuskeskus REAL
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta
Tampereen yliopisto

mari-pauliina.vainikainen@tuni.fi
+358 50 437 7303