Koronapandemia muutti koulunkäyntiä – mitä opimme pandemiasta?
Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimuksessa on tarkasteltu koronan vaikutuksia koulunkäyntiin pitkällä aikavälillä. Tulosten pohjalta tarjotaan suosituksia kouluille.
Koronapandemia mullisti yhdessä yössä koulujen arjen maaliskuussa 2020. Peruskoulut siirtyivät kahden kuukauden ajaksi pääsääntöisesti etäopetukseen, ja oppilaat palasivat kouluun vain pariksi viikoksi ennen kesälomien alkua. Syksyyn mennessä koronatilanne helpottui ja kouluihin palattiin, mutta kevätlukukaudella 2021 rajoitustoimia kiristettiin jälleen.
Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston pitkittäistutkimuksessa on selvitetty, miten koronapandemia heijastui nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin.
– Esimerkiksi koulupolun alussa syntyneiden mahdollisten oppimisvajeiden jälkiseuraukset saattavat heijastua oppimiseen ja hyvinvointiin vielä vuosien päästäkin. Koronatilanteen vaikutusten tarkastelu on tässä tutkimuksessa ulotettu pandemian alkuhetkistä vuoteen 2022 saakka, kuvailee professori Mari-Pauliina Vainikainen Tampereen yliopistosta.
Tutkimuksen tulokset perustuvat erittäin laajaan valtakunnalliseen tutkimusaineistoon, jota on kerätty neljänä eri ajankohtana: toukokuussa 2020, marraskuussa 2020, huhti-toukokuussa 2021 ja kevätlukukaudella 2022.
Koulusulku lisäsi oppilaiden stressiä, etäopetuksen toteutustavoilla väliä
Tutkimuksen mukaan pandemia-ajan koulu- ja luokkasulku lisäsivät oppilaiden stressioireita ja ahdistuneisuutta. Etäopetuksen toteuttamistapa vaikutti oppilaiden stressioireisiin ja yksinäisyyteen.
– Koulu- ja luokkasulkuja ei vastaavassa tilanteessa tule toteuttaa tai niiden kesto tulee ainakin minimoida. Etäopetuksen toteuttamisessa lukujärjestyksen noudattaminen, opettajan tavoitettavuus ja vuorovaikutus oppilaiden kanssa parantaa oppilaiden hyvinvointia, kertoo professori Arja Rimpelä Tampereen yliopistosta.
Oppilaiden väliset koetut oppimisen erot vahvistuivat etenkin etäopetuksen aikana, oppilaiden itsesäätelyn ja vanhemmilta saadun tuen yhdistyessä tähän kehitykseen.
– Jos laajamittaista etäopetusta joudutaan joskus vielä toteuttamaan, on syytä pohtia, ovatko vaatimukset työskentelyn itsesäätelystä oikeudenmukaisia kaikille oppilaille. Olisi myös hyvä miettiä miten opetusjärjestelyjä voisi kehittää niin, että ne tukisivat etenkin heikompien oppilaiden itsesäätelyä, jolloin kaikilla oppilailla olisi tasavertaisemmat mahdollisuudet selviytyä opinnoista, sanoo professori Risto Hotulainen Helsingin yliopistosta.
Pandemia vaikutti myös oppimisen ja koulunkäynnin tukeen ja kouluterveydenhoitoon
Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteutumista sekä haavoittuvassa asemassa olevien oppilasryhmien opetusjärjestelyitä.
– Yleisesti sekä huoltajat, opettajat, rehtorit että opiskeluhuoltohenkilöstö olivat tyytyväisiä tuen toteutumiseen pandemian eri aikoina. Kevään 2020 poikkeusolojen aikaisessa etäopetuksessa tuen koettiin toteutuneen normaalitilaa heikommin, mutta tämän jälkeen tilanne tasaantui, kertovat yliopistonlehtori Ninja Hienonen ja yliopistotutkija Meri Lintuvuori.
Oppilaiden mahdollisuus päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle väheni korona-aikana.
– Oppilaiden helposta pääsystä kouluterveydenhoitajan matalan kynnyksen palveluun on tärkeää huolehtia, jotta mielenterveysongelmien paheneminen voidaan estää, Rimpelä toteaa.
Pieni osa oppilaista ilmoitti lisääntyneiden poissaolojen aiheuttaneen heille jatkuvasti ongelmia korona-aikana, minkä tiedetään heikentävän oppilaiden kouluun kiinnittymistä ja altistaa myöhemmille poissaoloille.
– Opettajan yhteydenpito oppilaaseen pitkittyneen poissaolojakson aikana vähentää oppilaan kokemusta poissaolojen kuormittavuudesta ja samalla viestii oppilaalle opettajan välittämisestä. Oppilaiden kouluyhteisöön kuuluvuuden tunteeseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota niin, että jokainen voi taustoistaan riippumatta kokea kuuluvansa kouluyhteisöön, Hotulainen summaa.
Yli neljä viidestä opettajasta arvioi koulunsa valmistautuneen hyvin etäopetusjaksoja varten
Opettajien arvioissa oman koulunsa valmistautumisesta pidempiaikaisia etäopetusjaksoja varten havaittiin myös jonkin verran koulujen välistä vaihtelua.
– Tätä vaihtelua selitti osittain opettajien kokema yhteisöllinen pystyvyys, eli uskomukset oman opettajayhteisönsä kyvykkyydestä opetustehtävässä kyseisessä koulussa.
Opettajien yhteisöllinen pystyvyys oli yhteydessä myös vähäisempään opettajayhteisössä koettuun stressiin. Se on keskeinen opettajien hyvinvointiin liittyvä tekijä pandemian kaltaisia haasteita kohdattaessa ja sen rakentumisessa johtajuudella on keskeinen rooli.
– Mahdollisen etäopetusjakson aikana yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä tukevat rakenteet tulisi mukauttaa etätyöskentelyyn soveltuviksi. Tähän voidaan valmistautua suunnittelemalla etäopetusjaksoihin soveltuvia toimintatapoja ammatillista yhteisöä osallistavan päätöksenteon tueksi, tiedon jakamiseksi sekä yhteisöllisyyden rakentamiseksi.
Hankkeen loppuraportti:
Hankkeen aineistosta julkaistuja artikkeleita ja opinnäytteitä:
Ahtiainen, R., Eisenschmidt, E., Heikonen, L., & Meristo, M. (2022). Leading schools during the COVID-19 school closures in Estonia and Finland. European Educational Research Journal, 23(2), 287–304. https://doi.org/10.1177/14749041221138989
Antikainen, J. (2023). Osaamisen kehittyminen etätyössä koronapandemian aikana [Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto]. Trepo. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212018814
Anttonen, E., Anttonen, T., & Koivu, S. (2022). Haavoittuvassa asemassa olevien lasten vanhempien kokemuksia poikkeusajan koulunkäynnistä [Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto]. Trepo. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204263715
Fonsell-Lehto, K. (2022). ”Kouluissa on varmasti tehty suunnitelma vastaavan varalle” - ETÄOPETUKSEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT : Koettu etäopetus ja onnistumiset koronakeväänä 2020 helsinkiläisten huoltajien avovastauksissa [Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto]. Helda. http://hdl.handle.net/10138/343441
Heikonen, L., Ahtiainen, R., Hotulainen, R., Oinas, S., Rimpelä, A., & Koivuhovi, S. (2024). Collective teacher efficacy, perceived preparedness for future school closures and work-related stress in the teacher community during the COVID-19 pandemic. Teaching and Teacher Education, 137, 104399. https://doi.org/10.1016/j.tate.2023.104399
Hotulainen, R., Oinas, S., Heikonen, L., Lindfors, P., & Ahtiainen, R. (2022). Yläkoulun opettajien yhteisöllisyys ja oppilaiden kokemukset opettajalta saadusta tuesta koronapandemian aikana. Kasvatus, 53(5), 483-497. https://doi.org/10.33348/kvt.125522
Joro, N. (2023). School practices and teachers’ stress during the COVID-19 pandemic [Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto]. Trepo. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310138822
Kitinoja, E., & Sandelin, A. (2022). Huoltajien kokema kuormittuneisuus ja lapsen koulunkäynnin tukeminen etäkoulujakson aikana [Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto]. Trepo. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210247771
Rimpelä, A. Kesanto-Jokipolvi H., Myöhänen A., Heikonen L., Oinas S., & Ahtiainen R. (2023). School and class closures and adolescent mental wellbeing during the second and later waves of the COVID-19 pandemic in Finland: a repeated cross-sectional study. BMC Public Health, 23, 2434. https://doi.org/10.1186/s12889-023-17342-8
Rimpelä, A., Lindfors, P., Kinnunen, J. M., Myöhänen, A., Hotulainen, R., Koivuhovi, S., & Vainikainen, M.-P. (2021). The way of distance teaching is related to adolescent students’ health and loneliness during the school closure in Finland. International Journal of Environmental Research and Public Health, 18(23), 12377. https://doi.org/10.3390/ijerph182312377
Romanovski T. (2022). Yläkouluoppilaiden kokema matematiikan opettajan saa-tavilla olo, tuki ja oma tehtäväsuoriutuminen kotimaisten ja vieraiden kielten ryhmissä pandemian aikana [Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto]. Helda. http://hdl.handle.net/10138/354406
Salonen, N. (2022). Etäopetusta toteuttaneiden opettajien opettajapystyvyys ja kollektiivinen opettajapystyvyys syksyllä 2020 [Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto]. Helda. http://hdl.handle.net/10138/345675
Särkkä, E. (2022). Rehtoreiden käsityksiä poikkeusajan johtamisesta syksyllä 2020 [Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto]. Helda. http://hdl.handle.net/10138/345926